2011
Isyys transnaisen näkökulmasta
1) Suomen laki ei tunne biologista vanhemmuutta.
Julkisuudessa oli taannoin esimerkki jääkiekkoilijasta, joka teki naimissa olevan, eroamassa olleen naisen kanssa lapsen. Nainen palasi aviomiehensä luo, joka on lain mukaan isä. Tuolla biologisella jääkiekkoilijaisällä ei ole mitään oikeutta lapseen.
Isyyslaki on erityislaki, jossa tunnetaan isyystestit MIEHELLE (IsyysL 1§). Tämä ongelma on peruja avioliitto-olettamasta (IsyysL 2§), jossa lapsen isäksi tulee naisen aviomies huolimatta että hän ei ole lapsen biologinen isä. Suomen laki ei tunne miehen biologista vanhemmuutta. Luonnonoikeuden perusteella katsotaan että lapsen synnyttänyt nainen on hänen äitinsä. Naisen vanhemmuus syntyy siis ilman eduskuntalakia.
Sukupuolenkorjaustilanteessa miehelle voidaan antaa naisen henkilötunnus. Tällöin vaaditaan myös hedelmättömyys ja se ettei ole avioliitossa. Kuitenkin etenkin nuoremmat naiset tallettavat spermaansa, sukusolujaan pakkaseen. Jotkut ovat saaneet lapsia näistä siittiöistä naispuolisen kumppaninsa kanssa. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei voi tulla isäksi (L Rek. parisuhteesta 9§) eikä isyyslaki tunne naispuolista isää. Näin ollen biologiselle isälle, naiselle jää vain mahdollisuus adoptoida perheen sisäisesti oma biologinen jälkeläisensä.
2) Lesken eläke ja perhe-etuudet avioliiton perusteella
Leskeneläke
Leskeneläkkeen voi saada sekä nais- että miesleski. Ehtona kuitenkin on, että puolisot ovat menneet naimisiin ennen kuin kuollut puoliso oli täyttänyt 65 vuotta. Tämän lisäksi leskeneläkkeen saamiseen vaikuttaa se, onko puolisoilla ollut yhteistä lasta.
Jos puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi, oma tai ottolapsi, leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen. Lesken iällä tai avioliiton kestolla ei tässä tilanteessa ole merkitystä.
Lapseton leski
Kun yhteistä lasta ei ole, leski saa perhe-eläkkeen, jos
- avioliitto oli solmittu ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta
- avioliitto oli kestänyt vähintään viisi vuotta
- leski oli puolison kuollessa vähintään 50-vuotias tai saanut työkyvyttömyyseläkettä yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta ennen puolison kuolemaa.
Jos avioliitto oli solmittu ennen 1.7.1990, leskellä on oikeus perhe-eläkkeeseen, vaikka hän olisi ollut yli 50-vuotias avioliiton solmimishetkellä.
Avopuoliso tai rekisteröity parisuhde
Avopuoliso ei voi saada leskeneläkettä vaikka hänellä olisi yhteinen lapsi avopuolisonsa kanssa.
Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat saada perhe-eläkettä, jos täyttävät leskeneläkkeen saantiedellytykset.
Milloin leskeneläke alkaa ja päättyy?
Leskeneläke alkaa puolison kuolemaa seuraavan kuukauden alusta. Lesken perhe-eläkeoikeus jatkuu koko loppuelämän ajan, jos hänen olosuhteissaan ei tapahdu muutoksia. Määrään saattaa kuitenkin tulla muutoksia.
Leskeneläke lakkaa, jos leski menee uudelleen naimisiin alle 50-vuotiaana. Tällöin leskelle maksetaan kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava kertasuoritus. Jos leski on täyttänyt 50 vuotta, hän voi mennä uudelleen naimisiin eikä se vaikuta leskeneläkkeeseen
Lesken eläke myönnetään jos pariskunnalla on yhteisiä lapsia, muussa tapauksessa sovelletaan ikä- ja aikarajoja.
Jos lapsi ei olekaan yhteinen, se tuottaa ongelmia. Toisaalta lapsi saa olla ottolapsi, lapsen ei tarvitse olla biologisesti yhteinen.
3) transsukupuolisen juridisen tunnustamisen vaikutukset perhe-eläkkeeseen ja muihin perhe-etuuksiin tilanteessa, jossa avioliitto muunnetaan rekisteröidyksi parisuhteeksi
Lähestytään asiaa oikeuslähteiden näkökulmasta:
2. Oikeuslähteiden välinen hierarkia
Kotimaiset oikeuslähteet on Suomessa vakiintuneesti jaettu vahvasti velvoittaviin, heikosti velvoittaviin ja sallittuihin oikeuslähteisiin. Vahvasti velvoittavia oikeuslähteitä ovat laki ja maan tapa. Nämä oikeuslähteet ovat siten oikeuslähteiden hierarkiassa ylimpänä. Niiden soveltaminen on lakia soveltaville viranomaisille virkavelvollisuus ja niiden sivuuttaminen katsotaan siten virkavirheeksi. Lainsäädännön sisällä hierarkia on seuraavanlainen:
- perustuslaki,
- tavalliset lait eli eduskuntalait,
- tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriön asetukset ja
- alempien viranomaisten antamat oikeussäännöt.
Heikosti velvoittavia oikeuslähteitä eli hierarkiassa yhtä astetta alempana ovat lainvalmistelutyöt ja tuomioistuinratkaisut. Näiden lähteiden sivuuttamisesta ei seuraa soveltajalle virkavirhesanktiota, mutta todennäköisyys ratkaisun muuttumisesta ylemmässä oikeusasteessa kasvaa. Sallittujen oikeuslähteitten ryhmään puolestaan kuuluvat oikeustiede, yleiset oikeusperiaatteet ja reaaliset argumentit. Sallitut oikeuslähteet eivät ole velvoittavia, mutta niiden käyttö on sallittua ja ne voivat vahvistaa argumentaatiota ja sitä kautta ratkaisun perustelullista vahvuutta.
Kansainväliset sopimukset ovat Suomessa voimassa sen tasoisina säädöksinä kuin ne on valtionsisäisesti saatettu voimaan. Jos siis kansainvälinen sopimus on saatettu voimaan lailla, ovat sen määräykset voimassa Suomessa lain tasoisina. Jos kansainvälinen velvoite on taas saatettu voimaan asetuksella, ovat sen määräykset voimassa asetuksen tasoisina.
Voimaansaattamissäädökset rinnastuvat siis samantasoisiin kotimaisiin säädöksiin.
Euroopan unionin oikeudella on unionin oikeuden ensisijaisuutta koskevan opin mukaisesti etusija kansalliseen oikeuteen nähden. Jos siis kansallinen säännös ja unionin oikeuden sitova säännös ovat ristiriidassa keskenään, on unionin oikeuden säännöksellä etusija – jopa ohi kansallisen perustuslakimme.
6. Oikeusnormien ristiriitatilanteiden ratkaiseminen valtion sisällä
Oikeusnormien ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen lain soveltajalla on käytössä ensinnäkin seuraavat kolme yleistä sääntöä:
- normihierarkiassa ylemmäntasoinen säännös syrjäyttää alemmantasoisen säännöksen,
- erityislaki syrjäyttää yleislain ja
- myöhempi laki syrjäyttää varhaisemman lain.
Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (563/2002) on yleislaki. Yleislain mukaan parisuhde voidaan säilyttää siten, että puoliso suostuu avioliiton muuntoon rekisteröidyksi parisuhteeksi (2§).
Lain esitöissä, Lakivaliokunnan lausunnossa 3/2002 vp on käsitelty tuota muuntoa seuraavasti:
"Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen muuntuminen
Esityksessä ei esitetä perusteluita 1 §:n 3 kohdan säännökselle, jonka mukaan vahvistamisen edellytyksenä on, ettei henkilö ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Säännöksen arviointi on tärkeää, koska arviolta noin 10 prosenttia sukupuolen korjausprosessiin hakeutuvista transseksuaaleista elää avioliitossa tai vakituisessa parisuhteessa. Prosessin aikana osa parisuhteista purkautuu. Niiden avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevien henkilöiden kannalta, jotka haluavat jatkaa suhdettaan, vaikka toinen puolisoista hakee sukupuolen vahvistamista, 3 kohdan edellytys tuntuu kohtuuttomalta. Asiantuntijakuulemisessa onkin esitetty, että lainsäädännön olisi kunnioitettava parisuhteen jatkuvuutta ja mahdollistettava parisuhteen jatkuminen oikeudellisena instituutiona myös muutetun sukupuolen vahvistamisen jälkeen.
Valiokunnan käsityksen mukaan 1 §:n 3 kohdan edellytys on asianmukainen nykyisen henkilöoikeudellisen sääntelyn johdonmukaisuuden kannalta. Avioliitto on miehen ja naisen välinen ja rekisteröity parisuhde samaa sukupuolta olevien henkilöiden oikeussuhde. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei sukupuolen vahvistaminen muuta tätä järjestelyä. Lainsäädännön johdonmukaisuus ei kuitenkaan edellytä niin yksioikoista ratkaisua kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan. Tämän vuoksi lakiehdotusta on syytä täydentää säännöksillä avioliiton muuntumisesta sukupuolen vahvistamisen yhteydessä rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröidyn parisuhteen muuntumisesta avioliitoksi. Valiokunta esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että se lisää lakiehdotukseen seuraavansisältöisen uuden 2 §:n:
Sen estämättä, mitä 1 §:n 3 kohdassa säädetään, avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli on maistraatille henkilökohtaisesti antanut tähän suostumuksensa.Kun sukupuoleen kuuluminen 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vahvistetaan, avioliitto jatkuu ilman eri toimenpidettä rekisteröitynä parisuhteena ja rekisteröity parisuhde vastaavasti avioliittona.Muutos, jota 2 momentissa tarkoitetaan, merkitään väestötietojärjestelmään 3 §:ssä tarkoitetun merkinnän yhteydessä.
Pykälän 1 momentti sisältää poikkeussäännöksen 1 §:n 3 kohdan säännöksestä. Asian merkityksen vuoksi aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen olisi annettava suostumus sukupuolen vahvistamiselle maistraatille henkilökohtaisesti. Riittävää ei siten olisi esimerkiksi kirjeitse tai muutoin lähetetyssä asiakirjassa annettu suostumus.
Pykälän 2 momentin mukaan avioliitto muuttuu rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröity parisuhde vastaavasti avioliitoksi. Sanaa "jatkuu" on käytetty sen osoittamiseksi, että sama oikeussuhde jatkuu vain nimikkeeltään, ja vähäisessä määrin sisällöltään, muuttuneena. Oikeussuhteen jatkuvuus on osapuolten kannalta merkittävää esimerkiksi sen vuoksi, että oikeus perhe-eläkkeeseen kuolleen osapuolen jälkeen riippuu useiden lakien mukaan siitä, että avioliitto (rekisteröity parisuhde) on solmittu ennen tiettyä ikää ja jatkunut tietyn ajan ennen edunjättäjän kuolemaa. Jos katsottaisiin, että sukupuolen vaihdoksen hetkellä vanha suhde sammuu ja syntyy uusi, vaihdos voisi johtaa oikeudenmenetyksiin. Myös yleisen perhelainsäädännön kannalta suhteen jatkuvuudelle perustuva konstruktio on perusteltu osoittaessaan mm. sen, ettei vaihdoksen hetkellä synny oikeutta vaatia ositusta ja että suhteen kesto parisuhteen aikanaan purkautuessa ja toisen vaatiessa osituksen sovittelua lasketaan sen alusta eikä sukupuolen vaihdoksesta lukien."
Hallituksen esitykseen HE 56/2001 vp on koottu isyyttä ja äitiyttä koskevat lainkohdat:
"Isyys ja äitiys
Isyyslain (700/1975) mukaan aviomies on avioliiton aikana syntyneen lap- sen isä. Lisäksi isyys voidaan vahvistaa tuomioistuimen päätöksellä. Isyyslaissa säädetään perusteista, joilla isyys voidaan kumota. Näiden perusteiden nojalla isyyttä ei voida kumota sen vuoksi, että mies on myöhemmin muuttunut naiseksi. Suomessa voimassa olevan kirjoittamattoman oikeuden nojalla lapsen äiti on se nainen, joka synnyttää lapsen. Synnyttänyt nainen pysyy oikeudellisesti äitinä, vaikka muuttuisi myöhemmin mieheksi. Lapseksiottaminen Aviopari voi vain yhdessä ottaa ottolapsen. Muut kuin avioparit voivat yksin ottaa ottolapsen. Myös transseksuaali voi ottaa ottolapsen. Kun henkilö haluaa ottolapsen, käynnistyy ottolapsineuvonta, jossa selvitetään, onko henkilö sopiva ottovanhemmaksi. Sopivuutta arvioitaessa selvitetään, tuleeko lapsi saamaan hyvän hoidon ja kasvatuksen lapseksiottajan luona. Jos ottovanhemman sukupuoli myöhemmin muuttuu, tällä ei ole oi- keudellisia vaikutuksia ottolapsisuhteeseen. Lapsen huolto ja elatus Lapsen huollosta säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta anne- tussa laissa (361/1983). Lapsen elatuksesta puolestaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975). Mainituissa laeissa lapsen huolto ja elatus on pääasiassa sidottu vanhemmuuteen. Vanhemman sukupuolen muuttuminen ei vaikuta näihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin."
Lähestytään asiaa oikeuslähteiden näkökulmasta:
Hallituksen esitys ja lakivaliokunnan mietintö ovat oikeuslähteinä heikkoja.
Lainsäädännön sisällä hierarkia on seuraavanlainen:
- perustuslaki,
- tavalliset lait eli eduskuntalait,
- tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriön asetukset ja
- alempien viranomaisten antamat oikeussäännöt.
Heikosti velvoittavia oikeuslähteitä eli hierarkiassa yhtä astetta alempana ovat lainvalmistelutyöt ja tuomioistuinratkaisut. Näiden lähteiden sivuuttamisesta ei seuraa soveltajalle virkavirhesanktiota, mutta todennäköisyys ratkaisun muuttumisesta ylemmässä oikeusasteessa kasvaa.
Lakivaliokunnan mietinnön mukaan sama oikeussuhde jatkuu vain nimikkeeltään, ja vähäisessä määrin sisällöltään, muuttuneena.
Avioliitto on kuitenkin oikeustoimi. Oikeustoimet saatetaan voimaan ja lopetetaan samantasoisin oikeustoimelle asetettujen muotovaatimusten mukaan. Oikeustoimi ei voi muuttua toiseksi ilman sopimuspuolten suostumusta ja silloin edellinen oikeustoimi lopetetaan ja uusi astuu voimaan. Lakivaliokunnan viritys avioliiton muunnosta rekisteröidyksi parisuhteeksi rikkoo tätä periaatetta. Kyseessä voi olla kaksi perättäistä oikeustoimea, mutta ei yksi ja sama oikeustoimi. Mikäli muunnettu avioliitto katsottaisiin yhdeksi oikeustoimeksi, pitäisi sen olla samansisältöinen koko oikeustoimen ajan, ab initio.
Kansainvälinen vertailu johtaa annulment -ajatteluun. Avioliitto on ollut kahdelle naiselle jo alunperin mahdotonta ja siksi avioliitto on jo alusta saakka mitätön. Kyseisessä muuntotapahtumassa avioliitto siis mitätöidään ja rekisteröity parisuhde asetetaan sen sijalle. Kyseessä on siten rekisteröity parisuhde siitä hetkestä kuin avioliitto on asetettu voimaan, taannehtivasti. Tämä siksi, että kysymys on samasta oikeussuhteesta ab initio.
Koska kaksi naista ei voi olla avioliitossa, samaa ajattelua sovelletaan myös johdonmukaisesti läpi muun lainsäädännön. Suomen lain mukaan nainen ei voi tulla isäksi. Laissa rekisteröidystä parisuhteesta, sen 9§:ssä on säädetty että:
"9 § (29.5.2009/391)
Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta isyyslain (700/1975) säännöksiä isyyden toteamisesta avioliiton perusteella eikä muitakaan sellaisia säännöksiä, jotka koskevat aviopuolisoa yksinomaan hänen sukupuolensa perusteella.
Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta nimilain (694/1985) säännöksiä puolison sukunimestä eikä lapseksiottamisesta annetun lain (153/1985) säännöksiä, jotka koskevat puolison oikeutta ottaa ottolapsi. Parisuhteen osapuoli voi kuitenkin ottaa ottolapsekseen parisuhteen toisen osapuolen lapsen. Tällaiseen lapseksiottamiseen sovelletaan, mitä lapseksiottamisesta annetussa laissa säädetään lapseksiottamisen edellytyksistä ja oikeusvaikutuksista silloin, kun lapseksiotettava on lapseksiottajan puolison lapsi.
Rekisteröidyn parisuhteen osapuoleen, joka on rekisteröidyn parisuhteen aikana yksin ottanut ottolapsekseen parisuhteen toisen osapuolen lapsen, ei sovelleta, mitä uskonnonvapauslain (453/2003) 3 §:ssä säädetään äidistä ja mitä kotikuntalain (201/1994) 6 a §:ssä säädetään äidistä ja isästä."
Laki rekisteröidystä parisuhteesta on erityislaki (lex specialis) ja se on säädösten hierarkiassa korkealla, erityislaki syrjäyttää aina yleislain. Hallituksen esityksen hurskaat toivomukset isyyden säilymisestä eivät voi mitään erityislain nimenomaiselle lain kirjaimelle. Jos lapsi on syntynyt kahden naisen rekisteröidyssä parisuhteessa, nainen ei voi käyttää isyyslain 2§:n mukaista isyysolettamaa ja näin sukupuolen juridisen vahvistamisen hetkellä, puolison suostuessa avioliiton muuntamiseen rekisteröidyksi parisuhteeksi, parisuhde muuntuu, siis avioliitto rekisteröidyksi parisuhteeksi, mutta samalla mitätöityvät perheoikeudelliset järjestelyt, jotka ovat syntyneet niiden säännöksien, jotka koskevat aviopuolisoa yksinomaan hänen sukupuolensa perusteella. Siis isyys mitätöityy.
Perhe-eläkkeeseen tällä saattaa olla sellainen vaikutus, että työeläkeyhtiö haluaa riitauttaa tämän eriskummallisen järjestelyn ja näin leski saa perinnöksi kuluttavan oikeustaistelun. Tämä aikana hän ei nauti perhe-eläkkeestä.
Hallinto-oikeusasiani etenee: Vastaselitys jätetty 31.1.2011 Helsingin hallinto-oikeuteen
Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan passi kuuluu antaa ihmiselle hänen tosiasiallisen sukupuolensa mukaisena, siis identiteetin mukaan. Jos ihminen on lisäksi läpikäynyt kirurgiset hoidot, on passin roikottaminen ihmisoikeuksien vastaista. Tästä asiasta päätti mm. Australian vetoomushallintotuomioistuin ratkaisussaan, jossa naisen passi on myönnettävä vaikka henkilön syntymätodistus olisi miehen
taustaa:
Suomen valtio on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pyytämässä selityksessään vedonnut tapauksessani oikeustapaukseen Parry vs. Yhdistynyt kuningaskunta ja että hakemukseni EIT:hen tulisi tämän vuoksi hylätä. Parryn hakemus hylättiin. Mutta Englannissa ihminen saa itselleen helposti sekä nimet että passin uuden sukupuolen mukaisena. Siihen tarvitaan vain Statutory Declaration.
Mutta Suomessa halutaan harrastaa iltalypsyä
Englanti Nimen muutos 1) Statutory Declaration, 2) terapeutin todistus tarpeesta Passin sukupuolitiedon muutos 1) Statutory Declaration, 2) terapeutin todistus tarpeesta Syntymätodistuksen muutos eli tunnustetaan täysin vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi 1) Gender Recognition Act 2) ei saa olla avioliitossa Suomi Nimen muutos Psykiatrin todistus tarpeesta Passin sukupuolitiedon muutos 1) Kahden psykiatrin puollot 2) Todistus hedelmättömyydestä (ettei enää voi saada juridisesti lapsia) 3) ei saa olla avioliitossa (tai rekisteröidyssä parisuhteessa) tai puolison on suostuttava uusiin oikeusvaikutuksiin muunnossa avioliitosta rekisteröidyksi parisuhteeksi 4) Pitää olla aikuinen 5) Pitää olla Suomen kansalainen tai asua täällä pysyvästi Syntymätodistuksen muutos eli tunnustetaan täysin vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi Suomessa mahdotonta. Ensinnäkin lain transsukupuolisen sukupuolen tunnustamisesta (563/2002) oikeusvaikutukset (5§) ovat väistyviä (esim. asevelvollisuus säilyy naisella), toiseksi väestörekisterilaki (661/2009) 13§ 1 mom 15 alakohdan mukaan psykiatrisesta tilasta tehdään transsukupuolisuusmerkintä.Jos valitukseni Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ei jostain syystä menestyisi, tässä on tulossa uusi valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen: VASTASELITYS 28.1.2011 Helsingin hallinto-oikeudelle 05608/10/1209 Viite: Väestörekisterikeskuksen Kirje Dnro 1839/322/10 Viitaten Väestörekisterikeskeskuksen kirjeeseen, totean, että koska Väestörekisterikeskus ei anna valituksesta erillistä lausuttavaa, ei minullakaan ole tämän kirjeen johdosta mitään lausuttavaa. Pidän vaatimukseni ennallaan. Täydennän kuitenkin perustelujani seuraavalla tekstillä: Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (563/2002) on yleislaki. Yleislain mukaan parisuhde voidaan säilyttää siten, että puoliso suostuu avioliiton muuntoon rekisteröidyksi parisuhteeksi (2§).Lain esitöissä, Lakivaliokunnan lausunnossa 3/2002 vp on käsitelty tuota muuntoa seuraavasti: "Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen muuntuminen Esityksessä ei esitetä perusteluita 1 §:n 3 kohdan säännökselle, jonka mukaan vahvistamisen edellytyksenä on, ettei henkilö ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Säännöksen arviointi on tärkeää, koska arviolta noin 10 prosenttia sukupuolen korjausprosessiin hakeutuvista transseksuaaleista elää avioliitossa tai vakituisessa parisuhteessa. Prosessin aikana osa parisuhteista purkautuu. Niiden avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevien henkilöiden kannalta, jotka haluavat jatkaa suhdettaan, vaikka toinen puolisoista hakee sukupuolen vahvistamista, 3 kohdan edellytys tuntuu kohtuuttomalta. Asiantuntijakuulemisessa onkin esitetty, ettälainsäädännön olisi kunnioitettava parisuhteen jatkuvuutta ja mahdollistettava parisuhteen jatkuminen oikeudellisena instituutiona myös muutetun sukupuolen vahvistamisen jälkeen. Valiokunnan käsityksen mukaan 1 §:n 3 kohdan edellytys on asianmukainen nykyisen henkilöoikeudellisen sääntelyn johdonmukaisuuden kannalta. Avioliitto on miehen ja naisen välinen ja rekisteröity parisuhde samaa sukupuolta olevien henkilöiden oikeussuhde. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei sukupuolen vahvistaminen muuta tätä järjestelyä. Lainsäädännön johdonmukaisuus ei kuitenkaan edellytä niin yksioikoista ratkaisua kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan. Tämän vuoksi lakiehdotusta on syytä täydentää säännöksillä avioliiton muuntumisesta sukupuolen vahvistamisen yhteydessä rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröidyn parisuhteen muuntumisesta avioliitoksi. Valiokunta esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että se lisää lakiehdotukseen seuraavansisältöisen uuden 2 §:n: Sen estämättä, mitä 1 §:n 3 kohdassa säädetään, avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa oleva voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli on maistraatille henkilökohtaisesti antanut tähän suostumuksensa. Kun sukupuoleen kuuluminen 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vahvistetaan, avioliitto jatkuu ilman eri toimenpidettä rekisteröitynä parisuhteena ja rekisteröity parisuhde vastaavasti avioliittona. Muutos, jota 2 momentissa tarkoitetaan, merkitään väestötietojärjestelmään 3 §:ssä tarkoitetun merkinnän yhteydessä. Pykälän 1 momentti sisältää poikkeussäännöksen 1 §:n 3 kohdan säännöksestä. Asian merkityksen vuoksi aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen olisi annettava suostumus sukupuolen vahvistamiselle maistraatille henkilökohtaisesti. Riittävää ei siten olisi esimerkiksi kirjeitse tai muutoin lähetetyssä asiakirjassa annettu suostumus. Pykälän 2 momentin mukaan avioliitto muuttuu rekisteröidyksi parisuhteeksi ja rekisteröity parisuhde vastaavasti avioliitoksi. Sanaa "jatkuu" on käytetty sen osoittamiseksi, että sama oikeussuhde jatkuu vain nimikkeeltään, ja vähäisessä määrin sisällöltään, muuttuneena. Oikeussuhteen jatkuvuus on osapuolten kannalta merkittävää esimerkiksi sen vuoksi, että oikeus perhe-eläkkeeseen kuolleen osapuolen jälkeen riippuu useiden lakien mukaan siitä, että avioliitto (rekisteröity parisuhde) on solmittu ennen tiettyä ikää ja jatkunut tietyn ajan ennen edunjättäjän kuolemaa. Jos katsottaisiin, että sukupuolen vaihdoksen hetkellä vanha suhde sammuu ja syntyy uusi, vaihdos voisi johtaa oikeudenmenetyksiin. Myös yleisen perhelainsäädännön kannalta suhteen jatkuvuudelle perustuva konstruktio on perusteltu osoittaessaan mm. sen, ettei vaihdoksen hetkellä synny oikeutta vaatia ositusta ja että suhteen kesto parisuhteen aikanaan purkautuessa ja toisen vaatiessa osituksen sovittelua lasketaan sen alusta eikä sukupuolen vaihdoksesta lukien." Hallituksen esitykseen HE 56/2001 vp on koottu isyyttä ja äitiyttä koskevat lainkohdat: "Isyys ja äitiys Isyyslain (700/1975) mukaan aviomies on avioliiton aikana syntyneen lap- sen isä. Lisäksi isyys voidaan vahvistaa tuomioistuimen päätöksellä. Isyyslaissa säädetään perusteista, joilla isyys voidaan kumota. Näiden perusteiden nojalla isyyttä ei voida kumota sen vuoksi, että mies on myöhemmin muuttunut naiseksi. Suomessa voimassa olevan kirjoittamattoman oikeuden nojalla lapsen äiti on se nainen, joka synnyttää lapsen. Synnyttänyt nainen pysyy oikeudellisesti äitinä, vaikka muuttuisi myöhemmin mieheksi. Lapseksiottaminen Aviopari voi vain yhdessä ottaa ottolapsen. Muut kuin avioparit voivat yksin ottaa ottolapsen. Myös transseksuaali voi ottaa ottolapsen. Kun henkilö haluaa ottolapsen, käynnistyy ottolapsineuvonta, jossa selvitetään, onko henkilö sopiva ottovanhemmaksi. Sopivuutta arvioitaessa selvitetään, tuleeko lapsi saamaan hyvän hoidon ja kasvatuksen lapseksiottajan luona. Jos ottovanhemman sukupuoli myöhemmin muuttuu, tällä ei ole oikeudellisia vaikutuksia ottolapsisuhteeseen. Lapsen huolto ja elatus Lapsen huollosta säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983). Lapsen elatuksesta puolestaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975). Mainituissa laeissa lapsen huolto ja elatus on pääasiassa sidottu vanhemmuuteen. Vanhemman sukupuolen muuttuminen ei vaikuta näihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin." Normiristiriitatilanteessa asiaa lähestytään oikeuslähteiden näkökulmasta: Hallituksen esitys ja lakivaliokunnan mietintö ovat oikeuslähteinä heikkoja. Lainsäädännön sisällä hierarkia on seuraavanlainen: perustuslaki, tavalliset lait eli eduskuntalait, tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriön asetukset ja alempien viranomaisten antamat oikeussäännöt. Heikosti velvittavia oikeuslähteitä eli hierarkiassa yhtä astetta alempana ovat lainvalmistelutyöt ja tuomioistuinratkaisut. Näiden lähteiden sivuuttamisesta ei seuraa soveltajalle virkavirhesanktiota, mutta todennäköisyys ratkaisun muuttumisesta ylemmässä oikeusasteessa kasvaa. Lakivaliokunnan mietinnön mukaan sama oikeussuhde jatkuu vain nimikkeeltään, ja vähäisessä määrin sisällöltään, muuttuneena. Avioliitto on kuitenkin oikeustoimi. Oikeustoimet saatetaan voimaan ja lopetetaan samantasoisin oikeustoimelle asetettujen muotovaatimusten mukaan. Oikeustoimi ei voi muuttua toiseksi ilman sopimuspuolten suostumusta ja silloin edellinen oikeustoimi lopetetaan ja uusi astuu voimaan. Lakivaliokunnan viritys avioliiton muunnosta rekisteröidyksi parisuhteeksi rikkoo tätä periaatetta. Kyseessä voi olla kaksi perättäistä oikeustoimea, mutta ei yksi ja sama oikeustoimi. Mikäli muunnettu avioliitto katsottaisiin yhdeksi oikeustoimeksi, pitäisi sen olla samansisältöinen koko oikeustoimen ajan, ab initio. Kansainvälinen vertailu johtaa annulment -ajatteluun. Avioliitto on ollut kahdelle naiselle jo alunperin mahdotonta ja siksi avioliitto on jo alusta saakka mitätön. Kyseisessä muuntotapahtumassa avioliitto siis mitätöidään ja rekisteröity parisuhde asetetaan sen sijalle. Kyseessä on siten rekisteröity parisuhde siitä hetkestä kuin avioliitto on asetettu voimaan, taannehtivasti. Tämä siksi, että kysymys on samasta oikeussuhteesta ab initio. Koska kaksi naista ei voi olla avioliitossa, samaa ajattelua sovelletaan myös johdonmukaisesti läpi muun lainsäädännön. Suomen lain mukaan nainen ei voi tulla isäksi. Laissa rekisteröidystä parisuhteesta, sen 9§:ssä on säädetty että: "9 § (29.5.2009/391) Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta isyyslain(700/1975) säännöksiä isyyden toteamisesta avioliiton perusteella eikä muitakaan sellaisia säännöksiä, jotka koskevat aviopuolisoa yksinomaan hänen sukupuolensa perusteella.." Laki rekisteröidystä parisuhteesta on erityislaki (lex specialis) ja se on säädösten hierarkiassa korkealla, erityislaki syrjäyttää aina yleislain. Hallituksen esityksen hurskaat toivomukset isyyden säilymisestä eivät voi mitään erityislain nimenomaiselle lain kirjaimelle. Jos lapsi on syntynyt kahden naisen rekisteröidyssä parisuhteessa, nainen ei voi käyttää isyyslain 2§:n mukaista isyysolettamaa ja näin sukupuolen juridisen vahvistamisen hetkellä, puolison suostuessa avioliiton muuntamiseen rekisteröidyksi parisuhteeksi, parisuhde muuntuu, siis avioliitto rekisteröidyksi parisuhteeksi, mutta samalla mitätöityvät perheoikeudelliset järjestelyt, jotka ovat syntyneet niiden säännöksien, jotka koskevat aviopuolisoa yksinomaan hänen sukupuolensa perusteella. Siis isyys mitätöityy. Isyys ei kuitenkaan yleisesti mitätöidy, se ei mitätöidy esimerkiksi avioerotilanteessa. Mutta mikäli avioliitto mitätöityy, isyysolettamaa ei voi käyttää sellaisessa parisuhteessa, jossa kaksi naista on alun perin solminut rekisteröidyn parisuhteen, ja johon parisuhteeseen on syntynyt lapsi. Tämän johdosta minulle tulee antaa naisen henkilötunnus passia ja muita viranomaistodistuksia varten, mutta säilyttäen ennallaan avioliittoni ja siitä seuraava miehen juridinen asemani. Kunnioittavasti Heli Hämäläinen kauppatieteiden maisteri |
